Pohdinnat
Minä en ole (anonyyminä) kiltti
by Benjamin on May.10, 2009, under Pohdinnat
Pohdin tänään pitkästä aikaa ihmisten käytöstä netissä verattuna normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Jokin sai mietimään sitä valtaa jonka monet vapaaehtoisesti antaa tuntemattomille itseensä, ja sitä onko netti tai anonymiteetti tähän oikeastaan syypää.
Ikäänkuin kiltit ihmiset läpikävisivät jonkun tason psykologisen muutoksen anonymiteetin takia joka ajaa meidät käyttäytymään huonosti ja olemaan ilkeitä toisillemme ilman mitään selkeää syytä. Perusolettamus on mielestäni tässä asetelmassa kuitenkin väärä, jos ihmisen käyttäytymistä lähtee kuvaamaan objektiivisesti sanat manipuloiva, itsekäs, valittava, tyhmä ja ahne sopivat yksinkertaisesti paremmin. Häviävän pieni osa historiallisista suurmiehistä ovat olleet hyviä. Eikä kovin kauaa tarvitse selata lehtiä löytääkseen kertomuksia rikkaiden ja kuuluisien käytöksestä rahvaita kohtaan. Ihminen on ysätävllinen ja kiltti koska tarvitsee muita ihmisiä ympärilleen, todenäköisesti kuitenkin vain niin kauan kuin hänen on pakko. Uskaltaisinkin väittää että tilanteessa jossa henkilö vaurastuu äkillisesti hänen käsityksensä muiden tarpeellisuudesta myös muuttuu, samoin hänen tarpeensa olla muille muuta kuin rehellinen omassa käytöksessään.
Etkö usko? Tee testi, anna jollekin muutama miljoona ja kato kiinostaako sitä sun seura sen jälkeen enään yhtään.
Anonymiteetti suo tämän saman rehellisyyden myös meille ei niin rikkaille, se mahdollistaa kanssakäymisen joka perustuu suoraan mielipiteiden vaihtoon jo senkin takia että ruudun toisella puolella olevalla keskustelu kumppanilla ei ole mitään velvotteita tai tunnesiteitä tuntematonta nimimerkkiä kohtaan.
Jostain syystä ihmisten kyky vastaanottaa epämieluisaa informaatiota on kuitenkin heikentynyt ja monet ovat heti valmiita hyppäämään uhrin kenkiin. Negatiivisen tai kriittisen palautteen arvoa ei nähdä henkisen kasvun mahdollistajana vaan henkilökohtaisena hyökkäyksenä omaa ajatusmaailmaa tai tärkeinä pidettyjä asioita vastaan. Ikäänkuin yhä useammalta puuttuisi tarvittavat työkalut negatiivisen palautteen käsittelemiseen.
Epähuomiossa annetaan valta omaan mielentilaan tuntemattomalle, luovutetaan itsetietoisuuden kautta saavutettu varmuus siitä kuka on ja mahdollistetaan tilanne jossa määritellään oma persoona muiden mielipiteiden kautta. Yksinkertaisesti luovutetaan käsitys omasta itsestä muille ja unohdetaan että ihminen joka tietää eniten siitä kuka hän oikeasti on, on hän itse.
Se kuinka loukkaavana jonkin asian kokee on suoraan verannollinen siihen kuinka paljon valtaa itseensä antaa tuntemattomille, kyse ei ole siitä kuinka ilkeästi joku muu kirjoittaa. Sen lisäksi jos tarvitsee muita määrittelemään itsensä olisi ehkä syytä katsoa peiliin ja miettiä mitä puuttuu ennenkuin itkee uhrin saappaissa keskutelupalstoille siitä kuinka ilkeitä muut on.
Tämä saattaa olla totuus
by ilari on Mar.03, 2009, under Pohdinnat, Uskonto
Viimeinkin sain aikaiseksi kirjoittaa tänne. Lienee muutama kuukausi kulunut lupauksestani. Aina aloittaessani saan jonkun hyvän tekosyyn keskeyttää.
Benjaminin ristiretki sai minut henkistymään vuosien jälkeen, ja pohtimaan tuota uskonnollis-aatteellista kenttää. Harva se päivä olen pohtinut lähinnä sitä, että mikä vittu meitä ihmisiä vaivaa.
Benjamin pohdiskeli Jeesuksen ja hänen jälkeläistensä aiheuttamaa kurjuutta ja kuolemaa. Laskettakoon heille eduksi, etteivät he pidä sitä pääasiallisena tehtävänään maailmassa.
Itse en ole vielä tavannut uskonnollista tai aatteellista ryhmää, jonka joku jäsenistä ei olisi koettanut saada minua näkemään maailman totuus. Mukaan täytyy lukea myös ateistit ja vapaa-ajattelijat. Myös vapaa-ajattelija on koettanut vapauttaa minut ajatuksieni vankilasta näkemään maailman totuuden. Oliko hän itse vapaa, jäi minulle epäselväksi. Samoin ateisti hyökkäsi uskoni linnoituksia vastaan väittäessäni hänelle olevani harras luterilainen.
Missä kulkee toisen käännyttämisen raja? Onko se siinä, että kertoo toiselle mielipiteensä? Vai onko se siinä, että sanoo toisen olevan väärässä, Vakuuttaen häntä siitä, että maailma on parempi paikka, jos ajattelet niin kuin minä sinun tahdon ajattelevan?
Jos puhumme musiikista, tai elokuvista, kestämme toisiltamme käsittämättömän määrän “totuuksia”. Saatamme hermostua ja pitää toista jopa idioottina, mutta harvemmin sanomme, että tuo kaveri koetti käännyttää minut katsomaan SF-filmejä.
Uskonnot ja ennen kaikkea oma usko johonkin on huomattavasti herkempi asia. Monia alkaa ahdistamaan jo pelkkä ajatus siitä, että täytyisi miettiä mihin uskoo ja miksi. Uskosta emme pääse eroon, emme vaikka olisimme ateisteja. Sitten kun varmasti tiedämme kaiken, voimme poistaa uskon aivoistamme. Uskonnoistakaan tuskin saamme niskalenkkiä, kunnes ihminen lopettaa laumakäyttäytymisen. Meidän on vain kai tultava niiden kanssa toimeen.
Mielestäni uskontoja syytetään aivan turhan takia maailman sodista. Sotiminen tai toisen tappaminen lienee yksi inhimillisimmistä ja alkukantaisimmista toiminnoista, joita ihminen osaa. Usein törmään ihmisiin, jotka eivät ole koskaan tehneet virhettä. Tai eivät edes tiedä kuinka sellaisen voisi tehdä. Ilmeisesti ihmisellä on jonkinlainen sisäänrakennettu tarve olla oikeassa ja uskoa omiin näkemyksiinsä. Tämän huomaa hyvin siinä kuinka ihmiset suhtautuvat ns. “takkia kääntävään” poliitikkoon. Hän ei herätä luottamusta. Hänet nähdään vastuuttomana ja jotkut saattavat pitää tällaista ihmistä keplottelijana.
Tällainen jästipäisyyden ihannointi ja kyvyttömyys perusteltuun mielipiteen muuttamiseen on mielestäni suurempi syyllinen ihmiskunnan tuskaan kuin ne filosofiset ja aatteelliset näkemykset, joita halutaan osoittaa silloin kun syy ei ole minussa.
Toki jos meillä kenelläkään ei olisi mistään mielipidettä, niin saisimme luultavasti elää rauhassa ja kuolla tylsyyteen.
Uskonto ja minä Osa 4
by Benjamin on Jan.14, 2009, under Pohdinnat, Uskonto
Salainen halu orjuuttaa itsensä jonkun tuntemattoman alaisuuteen on pelottava piirre uskovissa. Taivaaseen, tuohon maailmanlopun ja elämän jälkeen tulevaan paikkaan, kaikkivaltiaan ja todisteiden valossa sadistisen diktaattorin alaisuuteen haluaminen sotii jotenkin vapaan-tahdon ylistämistä vastaan.
Jonkun muun tahdon ja moraalikäsityksen mukaisesti toimiminen vaikuttaa vielä vähemmän tämän vapaan-tahdon toteuttamiselta. Ennen kaikkea vaikuttaa siis siltä että uskova tieten tahtoen haluaa luopua omasta vapaasta tahdostaan. Yritys ohjata päätöksen teko ylemmälle taholle ja hakea sen kautta oikeutus omaan epävarmuuteen, kenties?
Kyseenalaistaminen on korvattu kuuliaisuudella, jonka myötä itsensä luonnoton hillitseminen astuu kuvaan. Joidenkin teorioiden mukaan asiasta rankaisevalla on suurin tarve itse toteuttaa tehtyä syntiä joka kieltämättä vaikuttaa todenmukaiselta jos ottaa huomioon kaikki selibaatti lupauksen tehneiden tekemät seksuaaliset hyväksikäytöt. Oli syy mikä tahansa lopputulos on sama. Luonnon ymmärtäminen ja uuden datan tulkitseminen muuttuu vieraaksi. Uskova joutuu itseään ruokkivaan looppiin jossa hän joutuu keksimään enemmän ja enemmän toive-ajatteluun perustuvia selityksiä kasvavalle tietomäärälle. Voimme esimerkiksi aika suurella varmuudella sanoa että leijona on lihansyöjä samoin kuin karhu, molemmat ovat myös petoeläimiä ja voimme vahvistaa tämän fossiiliarkistosta. Nooan arkissa nämä suurikokoiset ja lihaa tarvitsevat eläimet olisivat siis nälissään syöneet kaiken paitsi vihannekset.
En kirjottaisi tätä koko sarjaa jos uskonto antaisi minun ja muiden vapaasti ajattelevien olla rauhassa. Uskovien rauhaan jättäminen ei tuottaisi ongelmia jos kyseessä tosiaan olisi kaikille hyvää tekevä, harmiton ja rauhaa rakastava ryhmä ihmisiä jotka kaikessa typeryydessään ei aiheuttaisi niin suunnatonta määrää kurjuutta maailmassa. Minua kuitenkin pelottaa koska tiedän että historiamme ehkä kehittyneimmän yhteiskunnankin onnistui hajottamaan joku niin pelottava asia kuin Jeesus. Roomalla meni ihan hyvin kunnes kristinusko levisi.
Tämä on neljäs osa sarjaani henkisestä matkasta joka on saanut minut ymmärtämään että hublen ottamat kuvat ovat miljoonia kertoja ihmeellisempiä kuin palava pensas.
Uskonto ja Minä Osa 3
by Benjamin on Jan.08, 2009, under Pohdinnat, Uskonto
Kristinusko, muiden uskojen tavoin kaatuu samaan perinteitä kunnioittavaan ylimielisyyteen jossa neuvotaan olemaan nöyrä jumalan edessä ja ymmärtämään koko totuus ilman poikkeuksia. Kaikki tämä tapahtuu maailmassa josta hetki hetkeltä ymmärrämme vähän enemmän siitä kuinka vähän oikeastaan tiedämme. Mielenkiintoisessa kaikkeudessa joka on täynnä tyhjän keskeltä löytyviä tähtiä ja niitä kiertäviä planeettoja. Biodiversiteetiltään runsaalla planeetalla jossa oman dna heelixin voi käydä digitoimassa. Kuvaamattoman kauniissa ja kaikessa kehittyneisyydessään yksikertaisten rakennuspalikoiden luomassa kehossa. Inhimillisyyden ihmeellisessä vaasissa jonka unista ja toiveista olemme luoneet sivistyneen maailman. Christopher Hitchensin sanoin. Uskonto vaan myrkyttää kaiken.
Sanon sen kaikella kunnioituksella uskontoja ja uskoa kohtaan eikä tehtäväni ole arvostella muita valinnoistaan mutta viimeaikaiset gazan pommitukset ovat oivia muistuttamaan kaikista uskonnon aiheuttamista verilöylyistä. Lähi historiasta löytyy useita kristinuskon, islamin, hindujen ja juutalaisten yhteenottoa jossa sivulliset uhrit joutuvat kärsimään jumalan lupauksien takia.
Ongelma uskossa ja uskonnoissa on pohjimmiltaan neljässä jutussa.
-Opettaa ihmisen ja maailmankaikkeuden synnyn todisteiden valossa todella väärin.
-Tästä alkuperäisestä virheestä johtuen ne onnistuu yhdistämään maksimaalisen kuuliaisuuden maksimaalisen solipsismiin.
-Samaan aikaan seksuaalisen tukahduttamisen syy ja seuraus.
-perustuu toive-ajatteluun.
Evoluutio kaikessa epätäydellisyydessään on todistettu oikeaksi niin mikro kuin makro tasolla niin luonnossa kuin laboratorio olosuhteissakin. Kaikki mitä tiedämme biologiasta ja bakteereista sekä viruksista ja vasta-aineista perustuvat evoluutioon ja satunnaiseen mutaatioon. Evankeliset kristityt kuitenkin rakentavat Amerikan mantereella luomismuseota ja on edelleen olemassa ihmisiä jotka uskovat maailman olevan 7000 vuotta vanha.
Kaikessa nöyryydessään uskovat eivät suostu näkemään sitä ristiriitaa joka syntyy kun he puhuvat omasta uskonnostaan absoluuttisena totuutena ja seuraavan hengen vetoon mainitsevat kuinka kukaan ei voi ymmärtää jumalan tutkimattomia teitä. Ystävällisyys ja muut inhimilliset hyveet on korvattu paremmilla pidättyneisyyteen tai muuhun luonnottomaan perustuvilla hyveillä. Esimerkiksi edellisen vuosituhannen lopulla Irlannissa Äiti-teresakin kampanjoi katollisen avioero lain puolesta. Uskonto siis pyrki sanomaan että nyrkin ja hellan välissä oleva protestantti- tai ateistinainen ei ansaitse parempaa ja edes haaveileminen siitä on syntiä. Kirkolle ei tullut mieleenkään että maassa asuu muitakin, ja voisi joustaa maan lainsäädäntöä koskevissa asioissa. Sen sijaan se yritti pakottaa oman moraalikäsityksensä kaikille oikeana.
Yliluonnollisten hyveiden kunnioittaminen perinteestä taas johtaa seksuaaliseen turhaantumiseen. Turhaantuminen ja oikeat katalyytit puolestaan väkivaltaan, vihaisia nuoria miehiä on helppo ohjailla lupauksilla ikuisesta kunniasta ja jumalan tahdon toteuttamisesta joka varmasti vie taivaaseen. Jep jep, ryhmä ihmisiä jotka ei edes keskenään ole samaa mieltä siitä mikä kirjan käännös on oikea ja mitkä säännöt pätevät ohjailemassa seksuaalisesti turhaantuneita vihaisia nuoria miehiä toisia yhtä turhaantuneita ja vihaisia nuoria miehiä vastaan koska he lukevat eri kirjaa?
Ja siinä se ongelman ydin piileekin, kaikessa nöyryydessään uskova ei onnistu ymmärtämään että jumala ei luonut ihmistä vaan ihminen loi jumalan omaksi kuvakseen. Hyvät teot uskonnon nimissä on inhimillisyyttä. Tuota DNA:n mahdollistamaa todellista hyvää jota katsomalla ymmärtää että ihminen on rotu ja hänen luojansa ei ole “kuka” vaan “mikä”. Ennustamaton määrä mutaatioita jotka ovat suoneet mahdollisuuden älykkyyteen ja sivistykseen se on mahdollistanut tämän tilaisuuden tutkia todellisuutta kyllästymiseen asti, ja ymmärtää olevamme osa luontoa. Maailmassa jossa kaikille tekisi hyvää ystävällisyys ja ymmärtäminen.
Tämä on kolmas osa henkisestä matkastani jonka aikana ymmärrän että uskonnot pitävät naisen sukupuolielintä pelkkänä synnytys kanavana.
Sosiaalinen media ja sinä
by Benjamin on Oct.21, 2008, under Löpinät, Pohdinnat
Reilu kymmenen vuotta sitten Netscapen listautuessa pörssiin* ei varmasti kukaan osannut odottaa että tänä päivänä lähes jokaisella on oma ikkuna maailmaan tai sen ikkunan mahtuvan taskuun. Nykyään kenellekään ei kuitenkaan tule yllätyksenä jos joku tarkistaa sähköpostinsa känykällä tai päivittää Facebook statustaan iPhonella. Kumma kyllä tämä tuhansien miljardien yhteen linkitettyjen saittejen määrä ei enää edes aiheuta kenessäkään ihmetystä. Netistä on tullut itsestäänselvyys tai välttämätön paha riippuen keneltä asiaa kysyy.
Hetki hetkeltä osa meistä antaa enemmän tänne abstraktiin pilveen ja menettää osan yksityisyydestään vaihtokaupassa. Ympärillemme muodostuu jatkuvasti uusia yhteisöjä ja palveluita jonka kautta yhteydenpito ystäviin muuttuu, ainakin näennäisesti, entistä helpommaksi. Voi olla että syntymäpäivä toivotus Facebookissa ei ole laadullisesti yhtä merkittävä kuin soitto tai paikan päällä käynti, enkä edes yritä arvata onko se aina vilpitöntä vai onko kyse osittain velvollisuudesta kirjoittaa toisen seinälle jos huomaa hänen täyttävän vuosia juuri sinä päivänä. Sen kuitenkin tiedän että tavallisesti en muista kenenkään synttäreitä ja huomaan yhä useammin ajattelevani porukkaa jotka tahallaan jättää itsensä sen mahdollisuuden ulkopuolelle.
Youtube on jos mahdollista vielä parempi esimerkki, yhteisöjä syntyy ja mielipiteitä vaihdetaan usein taidokkaasti tehtyjen videoiden välityksellä, ja joskus huutamalla webbikameraan. Jokatapauksessa tutustutaan uusiin ihmisiin ja luodaan suhteita henkilöihin joilla on näissä yhteisöissä valtaa. Kiivetään sosiaalista hierarkiaa toisin sanoen.
Mikrobloggaukseen soveltuva twitter taas on oiva tapa pitää porukka perillä siitä mitä minäkin hetkenä tekee jos kokee sen oleelliseksi.
Jokatapauksessa on merkittävää huomata että löytyy ihmisiä jotka tieten tahtoen jättäytyvät tämän kaiken ulkopuolelle, vähän niin kuin se kaveri 90-luvulla joka ei suostunut hommaamaan känykkää.
Tämä joukko ihmisiä erakoivat itsensä joko muutosvastarinnan tai itsepäisyyden takia. Tietenkin kyseessä voi olla myös tapa kapinoida hallitsevaa järjestystä vastaan tai halu olla “erilainen nuori” mutta lopputulos on kuitenkin sama. Osa kavereista jää ulkopuolelle ja joko unohdetaan tai joiden takia nähdään erikseen vaivaa. Erikoiskohtelu tuntuu jotenkin hölmöltä ottaen huomioon että vielä viisi vuotta sitten kaikkia kohdeltiin samoin, mutta nyt asetelma on jotenkin muuttunut.
Huomaan eläväni yhteiskunnassa ilman maantieteellisiä rajoja, yhteiskunnassa jossa kaupat on auki 24h vuorokaudessa ja josta saa tilattua mitä ikinä haluaakaan kotiin kuljettuna. Sivistyneessä paikassa jossa tekijäinoikeus lainsäädäntö on vitsi ja vajaa puolet liikenteestä on laitonta, keskellä vallankumousta joka räjähdysmäisesti hiipii jokaisen oven taakse ja koputtamatta pakottaa mukaansa. Keskellä kokousta ilman puheenjohtajaa. Paikassa jossa sisältö tulee suoraan sen tekijältä ilman välikäsiä jossa päällimmäisenä ideana on jakaminen, huomaan eläväni yhteiskunnassa jota voi pitää yhteisenä lahjana toisillemme.
Huomaan eläväni internetissä.
* Tätä voi mielestäni pitää internetin nykyisen muodon lähtölaukauksena, tätä ennen ei pahemmin ollut html sivustoja tai hyperlinkkejä. Vaikka internet onkin saanut alkunsa vuonna 1946 ei mielestäni ole järkevää pitää arpanettiä samana asiana kuin selaimella saavutettavat nykysovellukset.
Taloudellinen maailmaloppu tulossa?
by Benjamin on Mar.16, 2008, under Netistä, Pohdinnat
Amerikkalaiset investointipankit kertovat I n neljänneksen tuloksista ensi viikolla,
ja lisää SYVIÄ ! alaskirjausuutisia on luvassa !
Myöskin Hedge-rahastot aloittavat jo loppuviikosta satojen miljardien pakkomyynnit Reuters
TAPPIOLUVUT JA ARVIOT KASVAVAT EXPONENTIAALISESTI VIIKKO VIIKOLTA ! MIKSI ?
MIKÄ ON tilanne Q II – lopulla ?
( Touko – Kesäkuu on tunnetusti itsemurhaajien Kulta – aikaa )
Ohessa joitain 13, 3 – 2008 hajapäivitettyjä, yliökysymystä tukevia lukuja:
- Maailman pankit ovat tehneet finanssikriisin takia noin 200 miljardin dollarin alaskirjaukset.
- UBS on ennustanut, että subprime-kriisin lopullinen hinta kohoaa 600 miljardiin dollariin.
- Golman Sachs ennustaa yli 1000 miljardin dollarin kokonaistappioita. Merrill Lynchin säestää
- Tohtori Roubini on korottanut huutonsa jo 3000 miljardiin.
Financial Times
- Bear Stearns: Maailman finanssimarkkinoiden kaaos on vasta käynnistymässä
- Milloin myyntierät $100.000.000.000 ja niitten vaikutukset päivittäisiin Pörssikursseihin ?
- Öljyn hinta tänään $110 >>> milloin 210 ? ( Mitä nämä luvut indikoivat ajattelijalle )
- Kullan hinta 1000 D >>> Milloin 1500 D. Entä 2000 D. ?
- AAA – “Luottoluokitusjärjestelmä “ on romahtamassa. Vihdoin !
- Asuntojen pakkorealisoinnit UP !
- USA – Rakentajille odotettavissa massiivinen konkurssiaalto
- Vipu ja Sijoitusrahastot paniikkimyynti – kuilun partaalla
CNN Money
- USA – Työttömyysluvut jyrkkään kasvuun lähiviikkoina ?
- Syöksyvä taala, mitä voi tehdä FED
- Kiinalla ja Venäjällä on yli 2.000 mrd:n romahtavat dollarivarannot !
- Pyyhkäistäänkö koko fiat-rahasysteemi pois ja aloitetaan aivan alusta ?
- LBO- Yrityskauppojen likvidoinnit käynnistymässä !
- Bondimarkkinat romahduskäyrällä !
- Inflaatio ylös ! Stagflaatio alas ?
- Pankkeja nurin. Poliisitkin jo asialla FBI investigates Countrywide
- Derivaattapelissä pyörii 500 triljoonaa. (Maailman bruttokansantuote on 60 triljoonaa).
BBC
- MBIA / AMBAC aikapommi — systeemikriisi tulossa?
Kauppalehti
- Finanssijärjestelmän romahduskoostetta :
Kauppalehti
Kauppalehti
Kauppalehti
Kauppalehti
Kauppalehti
Tässä päällimmäisiä. Mitä nousee ?
Verot ainakin, pitäkää varanne!
VS
Fed paniikissa ! Financial Times; Fedin koronlasku, fedin hätäkoronlasku, fedin + muiden keskuspankkien likviditeettiruiske, fedin koronlasku, fedin likviditeettiruiske, fedin….
Ja vähän Näkemystä Suomestakin; “Onko Suomesta tulossa halpatuotantomaa, jossa on erittäin korkeat tuotantokustannukset, EU n lähes alhaisin elintaso ja Itä Euroopan asumisväljyys, ”
Kauppalehti
Kauppalehti
Kauppalehti
Kauppalehti
Kauppalehti
Suomalaisten Sosiaalifasistien ( SAK – SDP – Pakottajakaksikko ) masinoima työn kansainväisesti kilpailukykyinen kokonaishintakin on Työnantajalle tänään; 3000 € X 12X 1.6 = 57,000 €. Vuodessa ! Jep !
Jonka kehitystä seuraa katseella kaikki Suomalaiset veronmaksajat. Ja lisäksi + 600,000 kpl. julkisen sektorin työntekijää.
Että sellasta, eiköhän tässä pikkuhiljaa saada tilanne kärjitsymään, jos ei muusta nin ainakin resurssivajeesta.
Alkuperäinen postaus: Kauppalehti
Radiohead In Rainbows
by Benjamin on Oct.02, 2007, under Pohdinnat
Sanokaa minun sanoneen että tästä kohistaan vielä kauan.
Radiohead nosti eilen ison keskisormen levy-yhtiöiden suuntaan uuden levynsä julkistamisen yhteydessä. Digitaalisena tallenteena bändin kotisivuille 10. Lokakuuta ilmestyvä levy maksaa juuri niin paljon kun siitä haluaa maksaa, henkilöstä riippuen ilmaisesta -> 99 puntaan. Ilmeisesti sitä enempää he ei mp3′sista halua. Tarjolla on myös Joulukuun 3. päivänä ilmestyvä discboxi joka sisältää cd’n ja vinyylin sekä lisäkappaleita ja muuta Radiohead sälää.

Aivan loistava liike pojilta, nostaisin hattua jos sellaista käyttäisin. Käytänössä kyseistä levyä on täysin turha hakea mitään piraatti kanavia pitkin. Sen saa parempilaatuisena kunolla tagitettuna ja luotettavasti oikein ensimmäisellä yrittämällä, suoraan bändiltä itseltään. Levystä voi maksaa juuri niin paljon kuin kokee sen arvoksi. Itse ajattelin tuon Discboxin ostaa 40 punnan hintaan. Ja siihenkin sisältyy tuo digitaalisen tallenteen lataus oikeus. Tästä ei musiikki uutiset paljon parane.