Tietoisuuden Tiivistymä

Saul WIlliamsin keikan jälkeen tai no aikana, en ole enää täysin varma törmäsin mielenkiintoiseen persoonaan. Henkilöön joka selkeästi eli, hengitti ja kärsi katutaiteen takia. Henkilöön joka omien sanojensa mukaisesti maalaa maalaamisen takia.

Kutsuttakoon tätä henkilöä nimellä Mr. Graffiti Man (myöhemmin MGM), päädyin keikan jälkeen taiteilijan kämpille jossa saimme hyvän dialogin auki. En kiellä alkoholin osuutta asiaan ja onneksi kännykässä on nauhuri. Nyt on vihdoinkin aikaa kirjoittaa tämä haastis puhtaaksi.

Töhrimistä vai taidetta?

Lähtökohtaisesti kaikilla on varmasti oma käsityksensä siitä onko Graffitit ja tagit töhrimistä, taidetta tai jotain muuta. Usein kuitenkin unohdetaan että kaikilla maalajilla on yhtä yksilölliset lähtökohdat ja Illan aikana kävikin varsin selväksi että MGM ei halunnut puhua kaikkien puolesta ja kertoi vaan oman subjektiivisen käsityksensä omasta taiteestaan. Kyse oli selkeästi enemmänkin itsensä ilmaisemisesta ja halusta pakottaa muut ihmiset miettimään omia käsityksiään. Kuitenkin ilman mitään valmiiksi laadittua teemaa.

“Ideat enemmänkin tulevat tilanteen, ajan ja seinän mukaan”

Kuten kaikki muutkin ihmiset MGM välillä tekee asioita joita jälkeenpäin katuu, ilmeisesti tussia ei kannata kantaa mukana iltaisin koska pienessä humalatilassa maali tarttuu kaikkeen matkanvarrella jonka henkilökohtaisesti sain todistaa matkalla jatkoille. Tällaisen tempauksen tuloksena viranomaisetkin olivat jossain vaiheessa puuttuneet touhuihin eikä ikävältä oikeusjutulta voinut välttyä. MGM oli kuitenkin itseään puolustamalla onnistunut lieventämään syytteitään ja lopulta oman aktiivisuuden ansiosta onnistui tiputtamaan korvausvaatimukset sadoistatuhansista alle kymppitonniin.

“Tärkeintä on saada oikeus ymmärtämään että ne ei voi kynyttää yksityiselle 1200€ neliömetriltä seinän siivomaisesta kun julkisesti sama homma hoituu 200€”

MGM ei halua vahingoittaa yksityisiä henkilöitä vaan kohdistaa taiteensa julkisiin tiloihin joissa seinät kaipaavat lisää väriä ja pitää stop töhryille kampanjaa julkisten varojen väärinkäyttönä niin kauan kuin se rahoittaa hämärin motiivein ja rikollisin keinoin toimivaa yritystä, jonka toiminta tuhoaa systemaattisesti katoavaa taiteenmuotoa ja saattaa monen nuoren elämän rikolliskierteeseen leimaantumisen myötä.

Tämä on ensimmäinen, toivottavasti pitkään jatkuvassa sarjassa valtavirta medialle täysin tuntemattomien ja minulle täysin satunnaisten ihmisten haastattelu sarjassa, tarkoitukseni on kerätä tänne tapaamieni ihmisten Tietoisuuden Tiivistymä koska uskon vahvasti siihen että kaikilla on jokin tarina kerottavanaan.

Waltteri ja Onnellisuus

Juttelimme illan aikana ehkä tunnin tai kaksi, käytänössä ihan tavallista tutustumista mutta yritin kuitenkin ujuttaa aina välillä väliin jotain vähän vaikeampiakin kysymyksiä.

Aamunsara elokuvan päähenkilön rooliin Waltteri oli ilmeisesti päässyt suhteiden kautta, se auttaa että ohjaaja opiskelee samaa alaa, samassa koulussa ja vielä samalla luokalla. Mutta elokuvatähteyteen ei ilmeisesti kuitenkaan ollut mitään suurempia haluja koska hyvin pian kävi ilmeiseksi että tuona lauantaina Waltterin mielessä oli päälimäisenä onni, ja vähän tarkenettuna vielä onnelisuus, puhuimmekin onnestaa ehkä kaikista eniten illan aikana. Josain vaiheessa keskustelu ohjautui käyttätymismalleihin kahden mielenkiintoisen kokeen kautta.

Koe 1.

Jos häkkiin laitetaan viisi rottaa ja häkin keskelle laitetaan virtaamaan vettä rottien ja ruuan väliin. Löytyy joukosta aina kaksi jotka ui hakemaan muille ruoat ja jostain syystä nämä kaksi samaa syö myös viimeiseksi. Vaikka ryhmän koostumus olisi mikä löytyy sieltä aina alistuvat ja dominoivat käyttäytymis mallit.

Koe 2

Jos häkkiin laittaa x määrän apinoita, sanotaan vaikka viisi ja häkin keskelle tikapuut ja tikapuiden yläpäähän esim. banaaneja ja seurataan apinoiden käyttätymistä joka kerta kun yksi apinoista koskee tikapuihin kaikille muille annetaan sähköshokki. Apinat oppivat hyvin pian että jos joku edes yrittää lähestyä tikapuita se vedetään alas ja hakataan.

Tämän jälkeen vaihdetaan kaikki apinat häkistä yksitellen ja toistetaan koetta kunnes yksikään alkuperäinen apina ei ole enään häkissä, eikä yksikään ole saanut sähköshokkia huomataan että apinat jatkavat edelleen samaa käytösmallia vaikka tikapuista poistasikin sähkö.

Walterin mielestä samantapaista käytöstä on havaittavissa ihmisissä, sitä toistaa vanhoiksi ja tutuiksi käyneitä käyttäytymismalleja varsinaisesti niitä kyseenalaistamatta. Tärkeimpänä voimana hän kuitenkin pitää onnellisuuta, se on tavallaan voima jonka takia voi tehdä mitä haluaa, lähdimme kävelemään kaveria vastaan ja waltteri kiteytti asian näin.

-Kävelen koska olen onnellinen.

En tiedä tarkoittaako tuo tässä yhteydessä mitään mutta sillä hetkellä siinä oli jokin syvällisempi totuus onnen löytämisestä. Haastattelun aikana tulin myös huomanneeksi että tulevaisuuden kannalta minun kannataisi panostaa joko muistiinpano välineisiin tai audio nauhuriin, koska en valitettavasti muista keskutelusta pahemmin enään mitään. Voisinkin lopettaa siihen minkä Waltteri halusi kaikkien tietävän

Onni on sinussa.